Viikko enää jäljellä tätä koulua ja sen jälkeen alkaa uudet haasteet ja kokemukset. Kaiken kaikkiaan ihan mukava kokemus ja kaiketi aika antoisa. Opiskelut eivät oikein vastanneet haaveitani ja odotuksiani, sen takia oli monesti mielessä luovuttaminen. Loppujen lopuksi, kun älysin ettei tämä koulu ollut sopiva minulle oli jo turhaa lopettaa, kun oli niin pitkälle jatkanut opintojani.
Ensimmäinen vuosi meni hullutellessa ja kokeillessa rajoja ja ihmisten sietokykyä. Oli vaikea tulla toimeen uusien ihmisten kanssa, koska oli niin erillaiset elämäntyylit kaikilla. Kaikkialla höyryttiin siitä miten asteittain mennään ja kuinka paha se riita vaihe on ja kuinka kiinnytään toisiimme. Välillä tuntu siltä, että haluttiin väkisin tapella toistemme kanssa vain sen "riita" vaiheen takia. Samaisena vuonna kun kävimme pyöräretkellä (joensuu-Ilomantsi- Joensuu) hivahti retken aikana pienen hetken sellainen yhteen puurtaminen ja toisten kannustaminen, se oli aika mahtava tunne. Ekasta vuodesta ei oiken opintojen osalta ole muistikuvia.
Toisena vuotena porukkaa oli jo tippunut kelkasta ja ryhmämme pieneni suuresti, mutta tuntui silti siltä ettei sitä yhteistä luokkahenkeä vieläkään löytynyt. Silloin menimme ensimmäistä kertaa toppimaan ja nautin siitä suuresti ja tuntui, että olin oppinut siellä 2kk aikana enemmän kuin ensimmäisenä vuotena. Toisena vuotena alkoi tulla jo myöskin oppimista ja haastetta kehiin. Leirikoulut oli ehkä suurin oppimiskokemus pitkään aikaan ja niitä jännitti niin paljon, mutta niistä jäikin paljon käteen ja oli aivan mahtava tunne kun sai kunnialla suoritettua oman leirikoulun.
Viimeinen vuosi. Syksyllä alkoi reissu vaihe joka otti pattiin todella paljon. En oikein nauttinut metsässä nukkumisesta enkä niinkään vaeltamisesta, mutta näin jälkeenpäin on mukava muistella niitäkin reissuja. Reissuilun jälkeen oli sellainen "turha aika" ei oiken tehty mitään ja kaikki oli levällään. Joulua kohti alkoikin tulla paljon mielenkiintoisia juttuja ja silloin aloinkin kirjoittamaan opinnäyte työtä. Vuoden vaihteen jälkeen meillä alkoi toppi ja samaan aikaan opparin kirjoittaminen, eikä kukaan ollut vahtimassa. Noo siinä kävikin niin että viivästyi opinnäytteen pitäminen ja tuli kamala stressi ei tiennyt yhtään mistään mitään ja kaikki tuntui kaatuvan päälle. Onneksi nyt kaikki on suoritettu ja tarvistee odotella enää sitä todistusta. Turkin matkastakin selvisin elävänä takaisin, enkä muista milloin viimeksi olisin ollut niin hyvällä reissulla mukana. On paljon erillaisempaa suorittaa tehtäviä vieraassa maassa kuin omassa ja ne niistä tehtävistä saikin paljon enemmän irti ja niihin jaksoi panostaa paljon enemmän. Kaiken kaikkiaan todella antoisa ja kiva reissu.
Koulusta jäikin kaiken kaikkiaan hyvät muistot ja muutama hyvä ystävä. Oppimistakin on tullut ja sosiaalliset taidot on kehittyneet. Toivottavasti jatkoa ajatellen koulumme saisi hoidettua nämä pienimuotoiset ongelmat ja saisi koulutuksesta kattavan ja ei niin sekasorron. Toivon kaikille hyvää jatkoa ja kiitos kaikesta.
Peace
